Ken tietoa lisää… Tammelan yhtenäiskouluhankkeesta

Posted on by Ilkka Tuovinen by

Taloudellisten vaikutusten arviointi

Olen tässä kirjoituksessa arvioinut Tammelan kunnan yhtenäiskouluhankkeen taloudellisia vaikutuksia sekä laskenut auki neljä vaihtoehtoista skenaariota. Yhteistä kaikille vaihtoehdoille on se, että Kaukjärven ja Myllykylän koulurakennuksista luovutaan.

Lataa tämä artikkeli PDF -tiedostona  | Lataa liite Koulukeskuksen PTS (PDF, Excel)| Lataa liite Kustannusvertailu (Excel)

1.1 Taustatietoja kustannusvertailulle

Olen vertaillut käytettävissä olevan tiedon perusteella neljää eri perusskenaariota:

  • Uusi yhtenäiskoulu, hankesuunnitelman A vaihtoehto (edullisin)
  • Uusi yhtenäiskoulu, 15% pienempi vs. hankesuunnitelman A vaihtoehto
  • Nykyinen koulukeskus jatkaa
  • Nykyinen koulukeskus jatkaa, vanha erillisrakennus puretaan

Kustannusvertailussa on huomioitu mm. uudisrakentamisesta aiheutuvat kertakustannukset, tasevaikutukset eri rakennusten osalta, poistot, lainojen korot, kiinteistökustannukset sekä nykyisen koulukeskuksen osalta 10 vuoden investointitarpeet. Muita euromääräisiä vaikutuksia voi jokainen lisätä helposti. Kaikki lähtöarvot ovat muokattavissa. Lataa Excel-taulukko tästä ja tee itse parempi 😉

Kaikki käytetty tieto on avointa, julkisesti saatavissa olevaa. Lähdeluettelo löytyy jutun lopusta, lisäksi on itse jutussa linkkejä lähteisiin ja ladattavia dokumentteja ym.

2      Sisällys

1       Ken tietoa lisää….. 1

1.1         Taustatietoja kustannusvertailulle. 1

3       Vaihtoehtojen vertailu. 2

3.1         UUSI KOULU, HANKESUUNNITELMA A.. 3

3.2         UUSI KOULU, -15% pienempi 5

3.3         NYKYINEN KOULUKESKUS. 7

3.4         NYKYINEN, VANHASTA OSASTA LUOVUTTU.. 9

4       Laskennassa käytetyt oletukset 11

5       Tarveselvityksessä esitetty nykyisen koulukeskuksen peruskorjaus. 13

6       Miksi lähdin tätä tekemään?. 13

6.1         Mitä toivon?. 13

6.2         Avoimuudesta ja läpinäkyvyydestä. 13

7       Lähdeluettelo. 14

3 Vaihtoehtojen vertailu

10 VUODEN KUMULATIIVISET KUSTANNUKSET Kustannus Ero nykyiseen
UUSI KOULU, HANKESUUNNITELMA A 9 750 328,18 € 3 180 937,27 €
UUSI KOULU, -15% pienempi 8 793 878,95 € 2 224 488,04 €
NYKYINEN KOULUKESKUS 6 569 390,91 € 0,00 €
NYKYINEN, VANHASTA OSASTA LUOVUTTU 6 460 361,66 € -109 029,25 €

3.1 UUSI KOULU, HANKESUUNNITELMAN VAIHTOEHTO A

3.1.1 Vuosikustannukset taulukossa

3.1.2 Laskennan oletukset ja lähtötiedot

UUSI KOULU, HANKESUUNNITELMA A
Hankintahinta 10853000
Poistoaika (vuotta) 40
Poisto / vuosi 271325
RAHOITUSKULUT
Rahoitettava pääoma (oletuksena hankintahinta) 10853000
Laina-aika 20
Korkoprosentti 1,25 %
Tasaerä, lyhennys + korko vuosittain 31.12 616 671,69 €
Korkokulu/vuosi 74 021,69 €
Korot yhteensä laina-aikana 1 480 433,77 €
Kertakustannukset (hankesuunnitelmasta)
Kalustaminen 405000
Koulukeskuksen purkaminen 630000
Tarveselvitys 2018 20000
Hankesuunnitelma 2019 24000
Muut tulosvaikutukset (alaskirjaukset)
Nykyisen koulukeskuksen alaskirjaus 2000000
Kaukjärven koulun alaskirjaus 500000
Myllykylän koulun alaskirjaus 200000
Pinta-alatiedot
Uusi koulu A2, m2 (brutto) 4528
KIINTEISTÖKUSTANNUKSET
Kaavamaisesti laskettu suoraan neliöiden suhteessa nykyiseen 251786
Lisäsäästö energiatehokkuudesta/vuosi (neg. luku = säästö) 0
Muu säästö kiinteistökuluihin (neg. luku = säästö) 0
Kiinteistökulut / vuosi 251786
KORJAUS JA SANEERAUS 10v. Jaksolla
Ei odotettavissa olevia kustannuksia 10v. tarkastelujaksolla. 0
MUUN TOIMINNAN KUSTANNUSVAIKUTUKSET
Muut kustannusvaikutukset (+ kustannuslisäys / – säästö) 0

3.2 UUSI KOULU, -15% pienempi

3.2.1 Vuosikustannukset taulukossa

3.2.2 Laskennan oletukset ja lähtötiedot

UUSI KOULU, -15% pienempi 15 %
Hankintahinta 9225050
Poistoaika (vuotta) 40
Poisto / vuosi 230626,25
RAHOITUSKULUT
Rahoitettava pääoma (oletuksena hankintahinta) 9225050
Laina-aika 20
Korkoprosentti 1,25 %
Tasaerä, lyhennys + korko vuosittain 31.12 524 170,94 €
Korkokulu/vuosi 62 918,44 €
Korot yhteensä laina-aikana 1 258 368,71 €
Kertakustannukset (hankesuunnitelmasta)
Kalustaminen 344250
Koulukeskuksen purkaminen 630000
Tarveselvitys 2018 20000
Hankesuunnitelma 2019 24000
Muut tulosvaikutukset (alaskirjaukset)
Nykyisen koulukeskuksen alaskirjaus 2000000
Kaukjärven koulun alaskirjaus 500000
Myllykylän koulun alaskirjaus 200000
Pinta-alatiedot
Uusi koulu, m2 (brutto) 3848,8
KIINTEISTÖKUSTANNUKSET
Kaavamaisesti laskettu suoraan neliöiden suhteessa nykyiseen 214018
Lisäsäästö energiatehokkuudesta/vuosi (neg. luku = säästö) 0
Muu säästö kiinteistökuluihin (neg. luku = säästö) 0
Kiinteistökulut / vuosi 214018
KORJAUS JA SANEERAUS 10v. Jaksolla
Ei odotettavissa olevia kustannuksia 10v. tarkastelujaksolla. 0
MUUN TOIMINNAN KUSTANNUSVAIKUTUKSET
Muut kustannusvaikutukset (+ kustannuslisäys / – säästö) 0

3.3 NYKYINEN KOULUKESKUS

3.3.1 Vuosikustannukset taulukossa

3.3.2 Laskennan oletukset ja lähtötiedot

NYKYINEN KOULUKESKUS
Tasearvo 2000000
Jäljellä oleva poistoaika 22
Poisto / vuosi (huomioi myös alaskirjausrivin alempaa): 90909,09
Kertakustannukset
Muu kertakustannus, lisää selite ja syötä summa 0
Muut tulosvaikutukset (alaskirjaukset)
Nykyisen koulukeskuksen alaskirjaus 0
Kaukjärven koulun alaskirjaus 500000
Myllykylän koulun alaskirjaus 200000
Pinta-alatiedot
Koulukeskus 1980 ja 2000-luvun rakennukset, m2 (brutto) 6072
1950-1960 luvun erillisrakennus 474
TA2020 mukaiset kiinteistökustannukset 364000
Hyöty energiatehokkuusinvestoinneilla (neg. luku = säästö) 0
Muu mahdollinen vaikutus (+ kustannuslisäys / – säästö) 0
Kiinteistökulut / vuosi 364000
Kunnan laatiman PTS:n mukaiset, yhteensä: 2049000
Muut korjaukset/saneeraukset 10v. jaksolla yhteensä:  0
Muut kustannusvaikutukset (+ kustannuslisäys / – säästö) 0

3.4 NYKYINEN, VANHASTA OSASTA LUOVUTTU

3.4.1 Vuosikustannukset taulukossa

3.4.2 Laskennan oletukset ja lähtötiedot

NYKYINEN, VANHASTA OSASTA LUOVUTTU
Tasearvo 2000000
Jäljellä oleva poistoaika 22
Poisto / vuosi (huomioi myös alaskirjausrivin alempaa): 86363,64
Kertakustannukset
Vanhan rakennuksen purkukustannus 100000
Muut tulosvaikutukset (alaskirjaukset)
Nykyisen koulukeskuksen alaskirjaus 100000
Kaukjärven koulun alaskirjaus 500000
Myllykylän koulun alaskirjaus 200000
Pinta-alatiedot
Koulukeskus 1980 ja 2000-luvun rakennukset, m2 (brutto) 6072
1950-1960 luvun erillisrakennus 0
TA2020 mukaiset kiinteistökustannukset 337642,5
Hyöty energiatehokkuusinvestoinneilla (neg. luku = säästö) 0
Muu mahdollinen vaikutus (+ kustannuslisäys / – säästö) 0
Kiinteistökulut / vuosi 337642,5
Kunnan laatiman PTS:n mukaiset, yhteensä: 2049000
Muut korjaukset/saneeraukset 10v. jaksolla yhteensä:  0
Muut kustannusvaikutukset (+ kustannuslisäys / – säästö) 0

4 Laskennassa käytetyt oletukset

4.1 Perustelut käytetyille oletuksille

4.1.1 Aikajana v. 2020 – 2029

Aikajanalla ei varsinaisesti ole merkitystä. Kokonaisuuden hahmottamisen kannalta ajattelin, että normaalit vuosiluvut ovat lukijan helpointa hahmottaa ja ymmärtää. Perustellumpi esitysmalli voisi olla vuosi n0, n+1, n+2 jne.

4.1.2 Ensimmäisen vuoden vaikutukset

Yksinkertaisuuden vuoksi ensimmäisenä tarkasteluvuotena on arvioitu tapahtuvan sekä kaikki alaskirjaukset, purkamiset että myös uuden rakennuksen valmistuminen. Näinhän ei tietysti oikeasti käy, mutta koska oletus on kaikissa vaihtoehdoissa sama, sillä ei ole varsinaisesti vaikutusta skenaarioiden keskinäiseen vertailuun. Nykyisen koulukeskuksen säilyttävässä vaihtoehdossa PTS-investoinnit kertyvät kunnan PTS-taulukon aikajanan mukaisesti (liite).

4.1.3 Rakennusten poistoajat

4.1.3.1 Uuden yhtenäiskoulun kirjanpidon poistoaika 40 vuotta

Poistoajaksi on päättäjille alustavasti esitetty 40 vuotta. Tämä pitkähkö poistoaika edellyttää, että rakennuksen taloudellinen elinkaari voidaan perustellusti esittää olevan 40 vuotta. Kuntaliiton kirjanpitolautakunnan suositus poistoajoiksi on 20 – 50 vuotta. Käytännössä tämä lasketaan siten, että uudisrakennuksen rakenneosien, teknisten järjestelmien ja laitteistojen ym. rakenteiden painotettu keskimääräinen taloudellinen käyttöikä on vähintään 40 vuotta. Poistosuunnitelman muuttaminen edellyttää valtuustotason päätöstä, aiheesta löytyy kuntaliiton muistio.

Huom: Taloudellinen käyttöikä ei ole sama kuin tekninen käyttöikä. Keskimääräisiä teknisiä käyttöikiä eri rakenneosille löytyy esim. KH kortista nro. 18-10922. Jotta tavoiteltu 40 vuode poistoaika voidaan perustella, tulee käytettävien rakenteiden ja järjestelmien olla riittävän laadukkaita tavoitepoistoajan saavuttamiseksi. Taloudellinen käyttöikä on aina teknistä käyttöikää lyhyempi. Erityisen haasteen poistoajan määrittelylle asettaa tavoiteltu korkea käyttöaste: kuluminen on nopeampaa ja sen myötä tekninen ja taloudellinen käyttöikä lyhenee.

Taloudellinen käyttöikä EI ole sama asia kuin rakennuksen suunniteltu elinkaari, joka voi olla jopa +100 vuotta.

4.1.3.2 Koulukeskuksen rakennusten jäljellä oleva poistoaika 22v.

Rakennukset on tehty ennen vuotta 2013, jolloin kunnan kirjanpidossa käytettiin 50v tasapoistoa. Rakennukset ovat 1980 ja 2000 -luvuilta. Arvioni jäljellä olevasta keskimääräinen poistoajasta kunnan kirjanpidossa = 22v.

4.1.4 Laina-aika 20 vuotta

Hankevalmistelussa ei ole päättäjille esitetty tarkempia rahoitussuunnitelmia. Laina-ajaksi on laskelmissa oletettu sama 20 vuotta kuin Forssan monikylähankkeen valmistelussa.

4.1.5 Lainan korko kiinteä 1,25%

Hankevalmistelussa ei ole päättäjille esitetty tarkempia rahoituskustannuksia. Lainan koroksi on laskelmissa oletettu sama 1,25% pohjautuen Forssan monikylähankkeen valmisteluun, jossa lainan korko on tarkoitus suojata koko laina-ajalle ja lopulliseksi koroksi on arvioitu tuleva 1,00 – 1,50 %.

4.1.6 Uuden yhtenäiskoulun kertakustannukset

Uuden koulun kalustaminen sekä nykyisen purkaminen aiheuttavat kustannuksia, jotka on otettu huomioon ensimmäisen vuoden kustannuksina. Kustannukset ovat hankesuunnitelmassa esitettyjä. Purkukustannuksia ei ole mahdollista kirjata taseeseen. Kalusteiden osalta, mikäli poistoaika voisi olla yli 10 vuotta, olisi sillä tällä 10 vuoden tarkastelujaksolla kustannuksia pienentävä vaikutus. Kunnan poistosuunnitelman mukaan (Tilinpäätös 2018, liitetieto 11) ”Muut koneet ja kalusto” poistetaan 30%:n menojäännöspoistoina. Tätä noudatettaessa vaikutus olisi tarkastelujaksolla kuitenkin alle 20,000€, joten yksinkertaisuuden vuoksi kalustaminen on huomioitu kertakustannuksena.

4.1.7 Alaskirjaukset koulurakennuksista

Kaikissa vaihtoehdoissa Kaukjärven ja Myllykylän kouluista hankkiudutaan eroon ”hinnalla millä hyvänsä”. Tämä johtaa merkittäviin alaskirjauksiin, sillä kuten Kaukjärven koulun myyntiponnisteluista on huomattu, rakennusten luovutushinnat jäänevät todella alhaisiksi. Kaukjärven osalta alaskirjaus on arvioitu olevan 500,000€ ja Myllykylän 200,000€.

Uuden yhtenäiskoulun rakentamisen yhteydessä tapahtuva merkittävä n. 2M€ alaskirjaus joudutaan tekemään nykyisestä koulukeskuksesta.

4.1.8 Väistötilojen kustannukset

Väistötilojen kustannuksia ei ole huomioitu, koska arvioita kustannuksista ei ole annettu. Ne voi helposti lisätä taulukkoon.

4.1.9 Kiinteistökulut eri vaihtoehdoissa

Kiinteistökulut on laskettu kaavamaisesti suoraan bruttoneliöiden suhteessa nykyiseen koulukeskukseen. Nykyisen koulukeskuksen kiinteistökulut on saatu kunnan v. 2020 talousarviovalmistelusta. Kaavamainen laskenta on perusteltu sillä, että uuden yhtenäiskoulun tavoitteena on mahdollistaa aiempaa laajempi käyttö, jolloin paremmasta energiatehokkuudesta saatava säästö kumoutuu kiinteistön korkeamman käyttöasteen aiheuttamien lisäkustannusten myötä. Korkealla käyttöasteella on myös lyhentävä vaikutus eri rakenneosien taloudelliseen käyttöikään. Taulukossa voit halutessasi helposti huomioida myös kiinteistökulujen kaavamaista suuremman säästön.

4.1.10 Sivistystoimen henkilöstökulut

Laskelmissa ei ole huomioitu mahdollista kustannussäästöä opetushenkilökunnan ym. sivistystoimen henkilöstön vähennyksistä. Periaatteena on ollut ”säästetään seinistä, ei opetuksesta”. Mahdollisen kustannusvaikutuksen voit helposti lisätä taulukkoon.

4.1.11 Tarkastelujakson pituus 10 vuotta

Koulukeskuksen osalta on olemassa vain 10 vuoden investointisuunnitelma (PTS, pitkän tähtäimen suunnitelma). Koska ei ole tiedossa sen jälkeen tulevia investointitarpeita, on vertailu ollut pakko rajata 10 vuoteen. Noin 10 vuoden jälkeen myös uusi koulurakennus vaatisi ensimmäisiä korjausinvestointeja, eikä näistäkään ole tiedossa arvioita. Aiemmin mainitusta KH-kortista saa halutessaan osviittaa tulevista korjauksista tekniseen käyttöikään perustuen.

Vuoden 2017 talousarvion käsittelyn yhteydessä 11.12.2017 esitimme kunnanvaltuustossa seuraavaa, mutta esitys kaatui äänin 15-12. Totean vain, että tieto olisi nyt kullanarvoista.

”Kunnan strategisen työn tueksi esitämme myös kiinteistöselvityksen laatimista, jossa muodostetaan kokonaiskäsitys kunnan kiinteistöistä ominaispiirteineen, sisältäen pitkän tähtäimen, siis yli 10 vuoden kunnossapitosuunnitelmat euromääräisine arvoineen. Selvityksen lopputuloksena kunnan viranhaltijoille ja luottamushenkilöille voidaan muodostaa kokonaiskuva kunnan kiinteistömassasta keskipitkän ja pitkän aikavälin strategista suunnittelua varten.”

5 Tarveselvityksessä esitetty nykyisen koulukeskuksen peruskorjaus

Kunnan teettämässä tarveselvityksessä oli toki myös nykyisen koulukeskuksen säilyttäminen mukana yhtenä vaihtoehtona. Tarveselvityksen perusteella koulukeskukselle esitettiin koko rakennuksen peruskorjausta, jonka kustannusarvioksi esitettiin peräti 11,500,000€.

  • Termeissä on syytä olla tarkkana: peruskorjaus tarkoittaa rakennuksen tai sen osan kunnostamista uutta vastaavaksi.

Miksi sitten koulukeskuksen PTS:n mukaan investointitarpeet 10 vuodelle ovat vain 2,037M€?

Tarveselvityksen lähtökohtana olivat ”pedagogisen vision” mukaiset tavoitteet (Tarveselvitys, s. 20 – 22). Tämän vision muodostamisessa ei huomioitu sitä, miten nykyistä rakennusta voitaisiin kustannustehokkaasti hyödyntää, vaan pohdinta aloitettiin tyhjältä pöydältä. Siis lähtökohtana oli tilanne, jossa meillä on tyhjä tontti, johon tarvitaan koulu oppilasennusteiden mukaiselle oppilasmäärälle. Sitten katsottiin, mitä se maksaisi, jos lähtökohtana on nykyinen rakennus, osa nykyisestä rakennuksesta tai uusi rakennus.

Koulukeskuksen PTS taas koostuu lähinnä normaaleista kiinteistön elinkaareen kuuluvista korjausinvestoinneista. Ei siis uusita kerralla kaikkea, vaan eri rakenneosat ja järjestelmät uusitaan niiden elinkaaren mukaan.

6 Miksi lähdin tätä tekemään?

Koska avoimia kysymyksiä on niin paljon. Koska kaiken saatavilla olevan tiedon perusteella vaikuttaa siltä, että kunta ollaan purkamassa laadukkaasti tehtyä rakennusta, joka asianmukaisella kiinteistönhoidolla voisi palvella vielä pitkäänkin. Mielestäni sellainenkin vaihtoehto ansaitsisi tulla selvitetyksi. Mielestäni hankkeen tähänastinen valmistelu on ollut kevyttä eikä eri vaihtoehtoja ole arvioitu tasapuolisesti. Kyseessä on kuitenkin Tammelan historian mittavin investointi. Sellainen, jolla voi olla todella laajoja vaikutuksia niin kunnallisveroasteeseen, koko kunnan tasapuoliseen kehittämiseen, henkilöstörekrytointeihin, väestömuutokseen kuin myös aina kuntaliitokseen asti. Ja moneen muuhun.

6.1 Mitä toivon?

Toivon, että tämä kirjoitus ensinnäkin avaisi hankkeen kokonaisvaikutuksia Tammelan päättäjille sekä ennen kaikkea kuntalaisille. Toivon laajaa, avointa, faktapohjaista keskustelua. Toivon rakentavia kommentteja, uusia näkökulmia, kriittistä arviointia sekä myös palautetta tästä kirjoituksesta, risuja ja ruusuja. Toivon saavani myös laajempaa näkemystä koko hankkeen vaikutuksista – mitä oleellisia asioita on mielestäsi jäänyt tässä kirjoituksessa pohtimatta?

Jutun lopussa on kommentointi mahdollisuus – käytä sitä!

6.2 Avoimuudesta ja läpinäkyvyydestä

Meidän Tammela valtuustoryhmän yksi toiminnan kulmakiviä on alusta lähtien ollut avoimuus ja läpinäkyvyys. Nämä samat arvot on kirjattu myös Tammelan kuntastrategiaan hieman eri muodossa:

”Vastuullisuus: Tammela toimii kestävällä tavalla, läpinäkyvästi ja oikeudenmukaisesti. Tammelan työntekijät ja päättäjät perehtyvät asioihin tunnollisesti ja toimivat työyhteisön jäseninä vastuullisesti.”

Tunnollista perehtymistä sekä läpinäkyvyyttä halusimme edistää myös, kun yhtenäiskouluhanketta valtuustossa 2018 käsiteltiin ja jätimme avoimuuteen tähtäävän toivomusponnen. Toivomusponnesta huolimatta, ellei peräti johtuen, mielestäni tämän kouluhankkeen valmistelu saa nykyisellään korkeintaan välttävän arvosanan avoimuudesta.

7 Lähdeluettelo

Tammelan kunta

Kuntaliitto

Rakennustieto

Forssan kaupunki

Meidän Tammela

Tammelassa 13.11.2019

Ilkka Tuovinen

Kunnanhallituksen jäsen, kunnanvaltuutettu

Meidän Tammela valtuustoryhmä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *