Kyläkoulu on kuin susi itärajalla

Koulukeskustelu noudattaa samaa kaavaa kuin susikeskustelut – paras tieto on aina muualla kuin paikan päällä. Pahin kommentti jonka valtuustoehdokas on julkisesti kertonut, kuului ”Kyläaktiivit ovat kehitystä jarruttamassa eikä heillä opetus ja oppilaiden etu oikeasti ole tärkeä.”

Onko mahdotonta, että paras tieto siitä, mihin kylien yhteisöllisyys ja vetovoima perustuu, voisi sijaita kylillä? Miksi kyläkoulujen lakkauttajilla on valtava tarve kertoa ja perustella, kuinka nämä ihmiset ovat väärässä?

Ympäristökeskuksen karttadatasta voidaan todeta Teuron, Susikkaan, Myllykylän sekä Letkun kasvattaneet kyläalueen väkilukua vuosien 2005 – 2015 aikana. Koulunsa jo menettäneillä alueilla kehitys on ollut päinvastaista, kuten lähes koko Tammelassa. Elämä jatkuu kylillä koulun poistuttuakin, mutta kunnan kipeästi kaipaama väestönkasvu pysähtyy ja kääntyy laskuksi, kuten tilastoista voi päätellä ja kuten kyläläiset kertovat.

Kaukjärven lakkautettavaksi määrätyn koulun oppilas- ja väestökehityksen muuttamiseksi valtuutettu Pärssinen ehdotti rivitalon rakentamista. Tämä aloite on jauhettu murskaksi byrokratian rattaissa, kun päätösvalta asiassa annettiin kunnan omistaman Kiinteistö-Oy Tammelan Vuokra-asunnot hallitukselle.

Jarkko Koivula hyökkää kirjoituksessaan FL 29.3. yhdysluokkaopetusta vastaan korostaen kuinka opetuksen laadusta ei saa tinkiä ja antaa ymmärtää, että kyläkoulussa laadukkaaseen opetukseen ei ole mahdollisuuksia. Sivistystoimenjohtaja Haapanen on todennut, ettei opetuksen laatu ole koulun koosta kiinni (FL 2.7.2015) ja samassa artikkelissa silloinen Teuron koulun johtaja Susanna Lahtinen kertoi, että ”Olemme opetuksessa aivan ajan hermoilla”.

Koivulan mielipiteiden tueksi ei löydy tutkimusnäyttöä. Uusimpia tutkimuksia edustaa mm. Helsingin ja Tampereen Yliopiston tutkimus, josta Yle uutisoi 18.11.2015 otsikolla ”Uusi tutkimus: Koulun tai luokan koko ei vaikuta koulumenestykseen” (yle.fi/uutiset/3-8462750).

Koivulan kirjoitus edustaa viime aikoina yleistynyttä tapaa selittää asiat tavalla, joka vahvistaa omaa näkemystä. Tutkimustuloksia ja faktoja ei hyväksytä, jos ne ovat ristiriidassa oman maailmankuvan kanssa. Jani Kaaro kirjoitti esseessään ”Ei ole niin suurta tosiasiaa, että se pakottaisi ihmisen muuttamaan maailmankuvaansa” osuvasti: ”Ihmisillä on voimakas tarve pitää maailmankuvansa yhtenäisenä. Jos he kohtaavat tosiasioita, joiden hyväksyminen horjuttaisi heidän maailmankuvaansa, he selittävät ne pois tavalla, joka säilyttää heidän maailmankuvansa ennallaan. Näin heidän uskonsa ei ainoastaan säily vaan vahvistuu. Onhan se kestänyt testin.” (HS.fi, 18.3.2015).

Ei ole osoitettu, millä tavoin lapsen etu toteutuisi tehdyssä ratkaisussa. Kunnanjohtaja keskittyi perusteluissaan väestökatoon ja kustannuksiin, valtuutetut taas eivät pääsääntöisesti osanneet sanoa mitään perusteluja (FL 7.2.). Usein toistuva mantra on ollut vain: ”Päätös on nyt tehtävä”.

Fakta tehdyssä ratkaisussa on, että sekä koulukuljetusajat että kustannukset tulevat nousemaan. Kylien tärkeimmän vetovoimatekijän, koulun, lakkautuksen aiheellisesti pelätään johtavan väkiluvun kääntymiseen laskuun. Lakkauttaminen on  kunnanvaltuuston hyväksymän strategian ja kyläohjelman vastainen.

Kaiken tämän keskellä voi kysyä milloin on Portaan ja Riihivalkaman vuoro, kai näidenkin kylien lapsilla on oikeus laadukkaaseen opetukseen?

Ilkka Tuovinen #80

Kuntavaaliehdokas, Meidän Tammela yhteislista

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *